tiistai 18. toukokuuta 2021

Vihdoinkin lämpöä!

 

Nyt se lämpö saapui ja miten suloiselta se iholla tuntuukaan! Toinen koiristamme on titteliltään uimamaisteri ja sisäpihan pikkuinen vesiaihe on kovassa käytössä, useamman kerran päivässä. Pidimme siinä ennen suihkulähdettä solisemassa, mutta tämän nuorimman koiran kotiuduttua huomasimme sen olevan aina kumossa altaan pohjalla. Syyksi selvisi vettä valuva koira. Näinä päivinä kun lämpöä on jo aamusta yli 20 astetta, koira on ehtinyt dipata itsensä soikkoon jo kolme kertaa ennen kuin kello on lyönyt puolta päivää. Isäntä päättikin hankkia eläimelleen kunnon altaan ja nyt uimalenkkiä voi heittää oikein kunnolla.



Nyt on kädet ja kynnen aluset saatu multaan ja kauppalistaan pitääkin kirjoittaa uusi kynsiharja. Niitä täytyy jatkossa olla joka vesipisteellä. Kaikki taimet ja suurin osa siemenistäkin ovat jo muutaman yön viettäneet uusissa mullissa kasvihuoneessa ja vielä kaikki ovat hengissä. Tomaatissa näkyi tänä aamuna ensimmäiset kukan nuput. Äidiltä saadut ruusupavun alut hieman moittivat oloaan. Laitoinkin muutaman uuden pavun likoamaan, jos siirtolaiset eivät uudesta kodistaan diggaile.


Tuulituhoja kärsinyt ruusupapuni!

Pikkuruiset nuput!

Viime kesänä löysin hyvän kastematopaikan isännän puidenpilkkomistukin alta. Tänään ensimmäiset hölmistyneet yksilöt muuttivat tomaattilavoihin. Ulkona olevista lavoista kaksi on vielä tyhjänä ja toisessa niistä selvästi on joku öiseen aikaan käynyt pötköttämässä. Pupujussit ovat saattaneet olla asialla. Hyötykäytössä lavat ovat siis tyhjinäkin. Suojia on muutenkin ruvettava nyt aktiivisesti miettimään, sillä pari kaurista pompotteli viimeksi eilen läheisen risteyksen yli, kun olin autolla palaamassa töistä.

Eilen löysin kaupasta mielestäni virkeän näköisen basilikan ja sen juuretkin näyttivät vahvoilta. Koitin laittaa sen sellaisenaan kasvihuoneeseen kasvamaan. Viime kesänä kasvattelin kaupasta ostettua basilikaa, timjamia ja rosmariinia sisäpihan vanhassa valurautapadassa ja ne kasvoivatkin kunnon pehkoiksi. Basilikakin tykkäsi, kun paikka oli varsin suojainen ja lämmin. Aluksi yrtit olivat samassa lavassa kuin perunat, mutta kun perunanvarret alkoivat ryöhätä, siirsin ne pataan, joka isännän lapsuudessa on toimittanut grillin virkaa. Muutaman viikon päästä ihmettelin, mikä kumma kasvaa yrttien keskellä, mutta perunahan se siellä oli muuttanut vihreiden mukana pataan. Loppukesästä perunannoston yhteydessä sieltäkin nousi kaksi komeaa mukulaa.

Tiedän että yrttien käyttöaste jää vähäisemmäksi, jos ne eivät ole aina käden ulottuvilla. Kasvihuoneessa ne ovat hiukan kaukana keittiöstä. Ehkä siis laitan niitä myös sisäpihalle kesäkeittiön läheisyyteen, että tilliä olisi aina lautasella perunan päällä.

Syksyllä istutettujen valkosipulien kanssa olen jo luovuttamassa, lavasta ei pilkistä vieläkään mitään. Kaivelin multaa hellästi ja kynnen ja jonkinlaisen löllön puolimädäntyneen alun sieltä löysin, mutta taidan laittaa lavan porkkanalle. Bonuksena sieltä voi sitten nousta myös kynsilaukkaa, jos hyvä tuuri käy. Elokuiset valkosipulibileet on siis lykätty jollekin toiselle vuodelle.


Uudet mansikkayritykset

Toinen epäonninen talvehtija taitaa olla tuo mansikkalavani. Viisi tainta kasvattelin amppelimansikan rönsyistä, mutta mitään vihreää ei ala sieltäkään nousta. Uutta putkeen vaan, mitä niitä sitten murehtimaan. Loppusaldona MIKÄÄN ei siis selviytynyt talvesta minun käsittelyssäni. Parempi siis keskittyä yksivuotisiin kasvajiin. Josta pälkähti mieleeni, että kodinhoitohuoneen kaapissa odottavat vielä ostamani daalian juurakot. Nehän pitää nyt kaivaa kanssa ihmettelemään kevätaurinkoa.

Kasvihuoneen keväiseen vakituiseen tarvikevalikoimaan on lisätty nyt myös paketti nenäliinoja, sen verran tuhtina tämä helleaalto tuo koivun siitepölyn nenääni. Jos emäntä on hetkellisesti hukassa, seuratkaa aivastelua ja niiskutusta!

3 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että teillä on kesäistä lämpöä. Täällä etelärannikolla vettä tulee toista päivää ja mittari näyttää +13. Sade tekee kuitenkin hyvää luonnolle ja puutarhalle, sillä ennen sateita oli tosi kuivaa.
    Suosittelen jatkamaan monivuotisten kasvien kanssa kokeilemista. Pettymyksiltä on mahdotonta välttyä, mutta siinä sivussa taito kasvaa. Kantapään kautta olen monta asiaa oppinut. Ja yhtä paljon lukuisilta blogikavereilta.
    Tuo on niin totta, että yrtit pitäisi laittaa lähelle keittiötä. Käyttö jää vähemmälle, jos basilikaa joutuu hakemaan kauempaa.
    Mukavia kevätpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
  2. Koivun siitepölyä olikin todella runsaasti ilmassa ennen kuin tänne tuli sadetta. Meillä alkoivat helteet jo viime viikon alussa ja sateet alkoivat vasta tällä viikolla tiistaina. Aivan kuin kaikki koivut olisivat yhtäkkiä räjähtäneet viikon kestäneessä lämpöaallossa! Lapsille tuli saman tien kunnon nuha ja minullakin kutitti silmiä, vaikken normaalisti reagoi ollenkaan siitepölyyn. Siinä mielessä onkin hyvä, että on satanut useamman päivän.
    Toivottavasti valkosipulilavastasi nousee edes joku taimi, vaikka osa olisikin mädäntynyt. Itse kasvatettu valkosipuli on aivan toista maata maukkaudessaan kuin kaupan kitkerät valkkarit. Suosittelen samaa kuin Between, eli jatka vain kokeiluja. Taitojen karttuessa alkaa tulla niitä onnistumisia yhä enemmän.
    Tsemppiä viljelyyn ja kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Minä en ole myöskään onnistunut valkosipulin kanssa kokeilin kolme vuotta mutta nyt en syksyllä laittanut ollenkaan. Pidän vähän väliä ja ehkä sitten joskus . Samoin mansikkamaan kanssa on ollut vaikeaa mutta siitä en ole vielä luopumassa vaikka taitaa olla seitsemäs vuosi meneillään.

    VastaaPoista

Hyvää juhannusta!

  Keskikesän juhla avautuu meille pirkanmaalaisille helteisen jakson jälkeen onneksi hieman pilvisenä ja vähemmän kuumana. Viikon verran tuo...