sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Lupaus tulevasta

 


Siellä se kasvihuoneen valmis paikka jossain on!



Harva ihminen sitä ilahtuu sateisesta ja harmaasta päivästä, mutta kun tuleva kasvihuoneilija huomaa helmikuun pakkasaamujen jälkeen mittarissa plusasteita ja ikkunan takana kaatosateen, mieli ei masennu. Lumi sulaa!

Puolisen metriä valkoista höttöä on päällystänyt lavarakennelmaa, jonka päälle muovimökki tullaan kasaamaan. Puuhässäkän päällä talvehtii myös yksi lavakaulus, joka kätkee hellään huomaansa valkosipulin kynnet. 20 kynttä sinne lokakuussa piilotin. Kävin päivittäin tarkastamassa, etteivät ne vain syksyn lämpiminä päivinä sieltä puske itseään pintaan. Netin ohjeiden mukaan kaikki on silloin menetetty, tai vaihtoehtoisesti ei, jos vain peittelet ne lehdillä ja unohdat sinne. Kyllä ne sieltä keväällä nousevat uudelleenkin. Netti on siitä mukava kaveri, että sieltä useimmiten löytää itseään miellyttävän mielipiteen jonkun tahon suusta, on se sitten mitä tahansa. Nyt siis uskon, että ne valkosipulit siltä varmasti nousevat, koska ne eivät ehtineet itää, ja koska varmuuden vuoksi vielä peittelin ne lehdilläkin.

Kavereille on luvattu valkosipulifestivaalit elokuussa. Vieraita tulee siis kaksi eli porukkaa on yhteensä neljä henkeä. Ensin osallistuvat ystävät ilahtuivat kutsusta, kynsilaukan vannoutuneita ystäviä kun ovat. Pientä pettymystä oli kuitenkin kuultavissa heidän äänistään, kun kerroin että sato on maksimissaan 20 sipulia. Mahdollisesti paljon vähemmänkin ja luultavasti tulemme paikalle kaupan kynsien kanssa. Eihän siinä ole kuin yhden illan satsi! Tarkensin etteivät nämä olleet alkuperäisissä suunnitelmissakaan mitkään kahden viikon bakkanaalit, yksi ilta mielessäni vain siinsikin kutsuessani itseni heidän valmistamaan pöytään.

Vesisade kuurasi ensin automme ja sen jälkeen liukastuivat kaikki hangetkin. Isäntä on hoputtanut minua menemään kolaamaan takapihan tanssilavaa, jotta kasvihuonetta voisi nopeammin alkaa kasata. Eikä mennä. Jos mopon päästää käsistään jo ennen helmikuun loppua, niin ehdin tohkeissani palelluttaa kylmässä kopissa useammatkin taimet. Nyt on pakko malttaa vielä hieman pidätellä. Sääennusteen mukaan ensi viikonlopun aurinkoinen sää sulattaa 10 senttiä hangesta ja maaliskuun ensimmäisellä viikolla katoaa toinen mokoma. Maaliskuun toisen viikon jälkeen tämän logiikan mukaan näkyy nurmikkoa. Suomalaisen järki kuitenkin sanoo, että takatalven lumisateet tulevat vielä äitienpäivänäkin, kuten vuonna -95, kun pikkusiskoa haettiin kotiin synnytyslaitokselta. Nevöfoget.

Pilkistää jo!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Takatalven kourissa

  Ulkona tuulee hurjasti ja vihmoo toivottavasti talven viimeisiä lumituiskuja. On maaliskuun loppu ja saimme jo nauttia muutaman viikon iha...