Uusi asukas

 

En ole aikaisemmin arvostanut viherkasvejani kovin korkealle. Ne ovat toimineet tilantäyttäjinä muuten autiolta tuntuvassa talossa, ja isäntä on huolehtinut niiden kasteluhuollosta. Siihen niiden hoitaminen sitten on jäänytkin, uudet mullat ne ovat taitaneet saada viimeksi seitsemän vuotta sitten. Ne ovat sinnitelleet hengissä juuri ja juuri.

Tänä keväänä muun heräämiseni ohessa myös viherkasvini ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota. Vaihdoin mullat ja tökin niille kaapista löytyneitä lannoitetikkujakin. Pääosa kakkatikuista taisi löytää loppusijoituspaikkansa erään etätyöpalaverin aikana terrierien vatsoista, sillä matot oli tuunattu multakerroksella. Mitäs pidät mukavalta haisevia multa-astioita lattiatasolla, oma vikasi meinasivat elukat asiaa heiltä tiedustellessani. Sain lahjaksi myös orkidean ja sen edesottamuksia on tullut tiirailtua ihan päivittäin. Nyt niitä on jo kaksi, eihän yksin ole mukava oleilla ikkunalaudalla.

Viikko sitten kotiimme muutti uusi asukas. Eikä mikä tahansa kasvikunnan edustaja vaan perhekalleus. Uutukainen astui kertaheitolla kodin ykköskukan asemaan. Äidilläni oli useita uusia alkuja juurrutettuna eri kaktuksista, mutta jos on mahdollista saada isoäidin kaktuksesta suvunjatkaja, ei mielenliikutus ole kaukana. Jatkumo suvussa. Tutustuimme perheenjäseneemme yhdessä koiruuksien kanssa, hieman vaarallisen sopivalla nenän korkeudella uusi ylpeyteni kyllä sijaitsee. Karvakasat käyvät tutkailemassa tulokasta nyt yksissä tuumin vähän väliä.

Nuuskututtavia ollaan!

Nyt kun sen saisi pidettyä hengissä. Saako se nyt liikaa aurinkoa vai liianko vähän? Miten tuollainen satakuntalaiseen elämään totutettu kaktus selviää Hämeessä? Olenko aivan liian hidas kastelussa? Tai jos kukka on alun perin kotoisin Pohjanmaalta, pitääskö sille puhua vähän leviäämmästi isojokelaasta? Kuulin jo, että ne ovat varsin kranttuja paikanmuutoksista ja nyt autoiltiin käsilaukussa aika pitkä matka. Ei vaan makuuhuoneesta olohuoneeseen, joka on jo riittävä järkytys pudottamaan kaikki kukan nuput. Ulkoilla kuulemma kannattaa kesällä, katsotaan yhdessä joku mukava paikka. Ohje kuului, että vie jonnekin puskan juurelle ja unohda sinne. Miten sen tärkeimmän kukan nyt voi hukata jonnekin koko kesäksi? Käyn ainakin juttelemassa sille välillä. Sama kai millä murteella.